Mesikämmen Challenge

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Rokua Geopark Adventure (6h) 2013


Teimme jo maaliskuussa päätöksen lähteä kisaamaan taas Rokualle, tällä kertaa lyhyemmälle matkalle mitä 2012. Tarkoitus oli pitää kunto kovana kisaan mentäessä, mutta ainakin Petrillä tuli treenaamiseen melkoinen katkos kesäkuun alussa, ensin Jukolan kanssa passailessa, sittemmin 2 viikkoa flunssassa olleena. Ennen kisaa tulikin käytännössä Jukolaa lukuun ottamatta 5 viikon tauko urheilusta. Kuitenkin vuosi muuten on kulkenut kisojen puolesta hyvin ja luotto omaan tasaisen tappavaan möyrimiseen oli siinä mielessä kohtalainen.

Kisaan valmistautuminen jäi jälleen kohtalaisen kehnoksi: Niilo sai pyörän vasta edellispäivänä Oulusta ja lenkkejä tälle kesää takana oli pyöreät nolla, toisaalta Petrillä pyörä oli ollut, mutta lenkkejä ainoastaan 3 koko vuonna. Valmistelevia harjoituksia (pyöräily+juoksu) Petrillä takana alkukesästä 3. Niilo saapui perinteiseen tapaan töistä melkoisen säädön kanssa Ouluun (kotona 00.30) ja aamulla lähtö myöhästyikin hieman sekä Petrin, että Niilon osalta ja kisapaikalle tulikin hieman kiire. Emme ehtineet tehdä valmistelevia toimenpiteitä riittävällä tasolla (lähinnä reitin piirtäminen ja läpi ajatteleminen).

Itse kisassa otimme räväkän startin: n. 100 metriä täysillä letkan kärjessä, jonka jälkeen jarrut pohjaan ja tyytyminen n. 7-8 sijan paikkeille juoksuprologin alkuun. Heti reitin alussa menimme ojarumpua pitkin junanradan alitse, jossa olimme tyytyväisiä päällystettyämme kisakartat kontaktimuovilla, jolloin karttojen kastuminen ei ollut vaarana (muutamalla tämä olikin ongelmia aiheuttanut). Prologista vaihtoon ja pyöräilyn alkuun n. sijalla 8 rauhallisella tahdilla.

Pyöräily lähti Petrin suunnistaessa kohtalaisesti liikkeelle ja ensimmäiset välit tulivat varsin mukavasti telkkä pönttöön ja telkkä pöntöstä – periaatteella. Kuitenkin pyöräilyn kolmannelle rastille teimme melkoisen muhkean virheen. Emme ehtineet piirtää ko. väliä kartalle etukäteen ja teimme nopean reittisuunnitelman lennosta. Emme kuitenkaan nähneet, että Muhosjoen ylittävä polku ei menekään siltana joen yli, vaan päättyy rantaan. Harhailimme ensin oikeaa polkua etsiessä 15-20 minuuttia, jonka jälkeen päädyimme ylittämään joen pyörien kanssa. Ylityksen aikana Niilon pyörästä irtosi takarengas, jonka äheltäminen takaisin puoliksi vedessä oli taas seikkailua! Siinä sitä sitten painettiin sen jälkeen yli 20 metriää korkeaa pystyjyrkkää seinämää pyörien kanssa! Kokonaisuudessaan virhettä tuli arviolta 25 minuuttia. Kärjestä jäimme 30 minuuttia ko. rastivälillä. Siitä suunnistuksen hieman sekoittuessa teimme myös seuraavalle välille yli 15 minuutin virheen. Sen jälkeen toimintamme hieman lamaantui, myös seuraavalla perusvälillä jäimme lähes 6 minuuttia kärjelle, puhtaasti jaloilla.

Siirryimme melontaan hieman papat meloo – fiiliksellä ja melonta tuli melko kohtalaisesti, vauhti ei päätä huimannut, muttemme myöskään jääneet kauheasti kärjelle (kärki 1 h 12 min, me 1 h 20 min). Tämän jälkeen kanootit ylös ja coastaleering, jossa jotenkin yllättävästi sytyimme hereille uudestaan! Ensimmäiselle välille vielä jäimme 1,5 minuuttia, mutta 2 seuraavaa väliä toiseksi nopeimmilla ajoilla ja edellä meneviä mukavasti kiinni (6-7 minuuttia järjestäen). Kuitenkin teimme vielä yhden huonon reitinvalinnan ja jäimme kärjestä uudestaan lähes 6 minuuttia ja lähimmistä kilpakumppaneista 4 minuuttia. Kuitenkin saimme porukkaa kiinni ja näköetäisyydelle, joten homma alkoi rullaamaan ja taistelutahto nousi!

Juoksuosuudella etenimme Petrin vauhtia (tasaisen tappavaa mönkimistä), juoksemalla kuitenkin koko ajan. Kisaa oli takana n. 6 tuntia. Hyviä reitinvalintoja ja tasaista etenemistä (rastivälit sijoilla 6-9). Juoksu ei tuntunut mitenkään lennokkaalta, mutta pyöräilyn alku kiilsi mielessä. Painoimme myös Niilon huikeilla reitinvalinnoilla mm. lehmähaan läpi ”hiehot saattavat tulla lähelle, mutta pitää vaan olla asenteella niitä vastassa niin ei ne mitään tee”. Niilolla tuntui koko ajan olevan paukkuja kovempaankin vauhtiin, mutta Petrille tultiin aika maksimia.

Pyöräilyn alku olikin sitten yllättävä, koska juuri juoksussa niin pirteä Niilo hyytyi heti alkuun yllättävän paljon. Mukana oli varmasti omaa jännittämistä hyytymisestä yhdistettynä kovaan mäkeen ja energian loppumiseen. Niilolla kesti myös hetki, ennen kuin sai geeliä alle ja mieli alkoi piristymään. Jäimme mm. heti ensimmäiselle pyörärastille yli 11 min kärkeen ja muistakin muutamia minuutteja. Kohta kuitenkin geeli alkoi vaikuttamaan ja maalin lähestyessä saimme muita kiinni, vaikka vauhti tuntui melko rauhalliselta. Seuraaville väleille kuitenkin hyvää reitinvalintaa ja tasaista etenemistä: osuusajat 7. ja 4. ja edellä meneviä kiinni yli 10 minuuttia.

Loppuun tulikin sitten kova loppukiri, saimme ajettua 4 edellä menevää porukkaa kiinni ja olimme jo osittain edellä, kunnes muut aloittivat loppukirin veivaamisen. Pari minuuttia takkiin, vaikka kuinka koitimme polkea, viimeinen rasti vesitornin päältä ja maaliin sijalla 8. Jäimme 4 minuuttia 5. sijasta ja olimme lopussa melonnan jälkeen 5 nopein porukka. Kahden kärki (Ojala & Höynälä ja hiihtopojat) olivat omaa luokkaansa lopussa, mutta muut tulivat lopun aika tasatahtia kanssamme, tai paremminkin jäivät.

Kehitettävää:
-          Reilusti ajoissa piirtämään karttoja, kartan piirto yliviivauskynällä
-          Mielikuvaharjoitus radasta jo ennen pyöräsuunnistusta
-          Kontaktimuovit karttoihin
-          Lopussa voi saada kiinni
-          Petrille juoksutreeniä, Niilolle pyörätreeniä
-          Energiatankkaus tasaisena (huolehdittava myös kaverista!)