Mesikämmen Challenge

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Tampere YÖ-rogaining!

Olipahan taas seikkailu!

Lähdimme siis käytännössä ensimmäistä kertaa jalkaisin (=juosten) edettävään rogainingiin Tampereelle, joten odotettavissa oli kaikenlaista. Olihan meillä toki erilaisista rogaining - henkisistä 2-5 h koitoksista kokemusta sen verran runsaasti, että reittisuunnittelu ja suunnistus tiedettiin vahvuudeksemme, kovan vauhdin pitäminen sen sijaan ei. Kisan kaavahan meni siten, että 8h aikana tuli kerätä mahdollisimman paljon pisteitä, joita saatiin 3/5/7/9 per haettu rasti. Rasteja olikin maastossa pyöräsarjan vuoksi kuutisenkymmentä, jotka kaikki kiertänet olisi reitistä muodostunut varmasti yli 120 km. Olimme itse juoksusarjassa, mukana oli myös pyöräsarja.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan reitti mitoitetaan siten, että ensimmäiset 3h juostaan 7,5 min/km, sitten 2h 8,5min/km ja loput 3 h 10 min/km vaikka kävellen, todellisuudessa vauhti pyrittäisiin pitämään samana, koska metsäpätkät pudottavat keskivauhtia reilusti. Tuolla laskutavalla päästään n. 55 km matkaan, jota lähdimme suunnittelemaan.

Saimme mielestämme piirrettyä aika ideaalin reittisuunnitelman tuolle 55 km matkalle, joka maksimoisi pisteet (190 meidän versiolla) ja tuolla suunnitelmalla oli vielä mahdollista tehdä lopussa cut-off tai sopiva add-on - lenkki jos aika menee tiukille tai sitä riittää yllin kyllin.

Kisassahan oli väkeä todella mukavasti paikalla (juoksusarjassa jotain 55 tiimiä ja fillaripuolella vielä enemmän) ja lähdössä olikin sopivaa härdelliä. Sitten itse kisaan (mainitut sykkeet Petrin):

Startti:

8 min  Perinteisesti pientä tottumisongelmaa karttaan, otimme Petrin suunnistaessa hieman liian pienen polun kautta ensimmäisen 9G rastin. Virhettä tosin alle minuutti. Sykkeet 150-160 ensimmäiselle välille.

26 min 9L virheittä kiinni, tähän mennessä saatiin vauhti tasoittumaan jo sopivasti 7:30 min/km tasolle ja sykkeet sinne 140-145 tavoitetasolle. Niilon kanssa juttu luistaa koko ajan ja pohditaan, että on se taas kiva kisailla kahdestaan jossain! Pohdinta jatkuu myös siihen, kuinka muutaman tunnin päästä tuntuu taas todella pahalta :) Petri antaa suunnistusvastuun vuorostaan Niilolle alunperin pahimman näköiselle suunnistusvälille. Ensimmäinen geeli naamaan ja matka jatkuu.

45 min Usch. Järjetön nousu Kaukajärven rannasta ylöspäin.

50 min Sitten polulta pois ja suunnalla pöheikköön, tavoitteena osua linjan alle hieman kohteesta itään.

52 min Ei elämä mitä pöheikköä. Lunta on nyt jo niskassa ja per¨¨¨ssä. Nilkka tosin ei vaivaa ollenkaan ja huumoria löytyy vielä!

1 h 00 Ah, ihanaa! Pääsimme polulle, paikansimme itsemme kohteesta itään ja kohti 9A - rastia.

1 h 2 min Rasti löytyi, nopea leimaus ja pururataa (olipa onni että semmoinen meni linjan alla) pitkin kohti seuraavaa rastia, pitkä väli luvassa.

1 h 16 min Metsäautotiellä 15 cm lunta ja sen alla lätäkköjä, juoksu tosin pysyy rauhallisena ja vauhti tasaisen hyvänä. Onneksi Hiiltomiehet 2 (Nurminen/Peetsu) aukoivat pyörällä pientä jälkeä vastaantullessaan :) Sykkeet 140-150 ja vauhti siinä 7-8 min/km.

1h 25 min 9H löytyy pienen vajaan minuutin hapuilun jälkeen. Rastimääritteen lukemisessa pieni virhe ja heti löytäminen aiheuttaa haasteita. Ei tosin mitään merkittävää. Juoksu on kulkenut mukavasti ja fiilis on kyllä mahtava! Toista geeliä pötsiin.

1 h 40 min Niilo ilmoittaa mahan kiertävän kohtuullisen rajusti, joten Petrin leimatessa rastin 7P jää Niilo tyhjentymään hetkeksi.

1h 45 min Tyhjentäminen helpotti menoa ja mieli on taas virkeä molemmilla. Nyt pitkähkö tiejuoksu seuraavalle.

2h 8 min Pitkä rastiväli takana, mutta 9J leimaus hoidettuna. Ilman virheitä tuli tämä väli, sykkeet 150 huitteilla. Aivan mahtava rastipiste kyllä ja mukavaa harjupolkua molempiin suuntiin rastilta.

2 h 23 min Rastilla 7M. Petrillä menossa semmoinen 10 minuutin hiljainen vaihe (harvinainen). Eli geeli hieman suunniteltua aiemmin nassuun ja sen vaikutusta odotellessa eteenpäin.

2h 40 min 5K leimaus, 18 km tultuna nyt. Rastille tultiin hyvää hiihtoladun pohjaa ja juoksu piristyi taas mukavasti. Sykkeet 145-155. Nyt "pitkästä aikaa" luvassa tarkka piste pistona 9Q:lle.

2h 42 min Läskipyörällä ajettu polku lähtee sähkölinjan alta, houkuttelisi, mutta polku lähtee kyllä aivan väärään suuntaan, eli huonompaa linjan alustaa vielä hetken verran ja sitten suunnalla rastille.

2h 52 min 9Q kiinni ja takaisin uskaltaa lähteä koittamaan paljon kuljettua pikkupolkua, joka lopulta vei aiemmin nähdylle polulle. Sitä pitkin takaisin 5 K:lle ja sitten kisan metsäosuudelle, jossa tarkoituksena hakea 4 rastia (7+5+9+9). Fiiliksiä kysellessä todetaan, että Niilon jalkojen lihakset tuntuu hieman väsyneiltä/kireiltä, Petrillä lihakset hyvät mutta pientä jäykkyyttä lonkankoukistajissa.

3h 13 min Kaarinanpolku vie linjan alustaa pitkin mukavasti suoraan rastille 7N, joka löytyy laavulta. Hieno paikka paistella makkaraa ja nautiskella, siihen ei tosin nyt ole mahdollisuuksia, vaan suunta jatkuu metsiä pitkin kohti 5D rastia.

3 h 20 min Tässä kohtaa taktiikka on ollut toimiva (alkuun pieni lisälenkki), koska pystymme seuraamaan valmista lumeen tampattua uraa rastille asti emmekä ole ensimmäisenä rynnimässä paikalle. Voimatilanne on edelleen hyvä ja juttua riittää, myös fiilis on mainio. 5D löytyy ongelmitta.

3h 26 min Niilo lainasi Milan vanhempaa "tykkilamppua" ruotsalaisilta testilampuksi, koska heidän mukaan puoliteholla piti akun riittää 7 tunniksi, eikä ottanut omaa kiinatykkiä mukaan. Noh, eihän se niin mennyt vaan akku simahti nyt. Loppukisa siis minun tykillä ja Led Lenserillä ja Niilon petzlillä.

3h 37 min 9C löydettynä. Tällä kohtaa seuraavalle rastille lähtevä polku ei ole yhtä selvä kuin aiemmat ja jälkiä näkyy useampaan suuntaan. Lähdemme juoksemaan suunnalla parasta polkua.

3h 46 min Ei saateri, nyt mennään aivan päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi. Korjausliike takaisin ja suunnalla kohti pohjoista. 

4h Puoliväli! Aivan ei tiedetä missä ollaan, mutta suunnalla pohjoiseen, kunnes minuutin päästä tömähdetään aitaan kiinni, jossa näkyy myös masto ja joku tähtitornin näköinen härveli. Hetken mietittyä lamppu päässä syttyy "Aitovuori!", pikku nykäisy vasemmalle ja 9I rasti kiinni. Samalla Niilo tyhjentyy toisen kerran kisan aikana.

4h 9 min Puolenvälin krouviin suunniteltu 15cm Subway lennosta pötsiin ja matka jatkuu. 

4h 16 min Petri lähtee hölkkäämään tuskaisen pitkältä näyttävää seuraavaa rastiväliä kohti 7G:tä, kunnes Niilo huikkaa takaa, että nyt on jalat niin jumissa että on pakko kävellä jonkin aikaa. 

4h 22 min 27 km tultuna, Petrillä kulkee ja tähän loivaan myötäleeseen tulee kisan kovavauhtisin kilometri pienen kävelyn jälkeen. Niilolla tuntuu jaloissa ja kohta on taas pudotettava kävelyyn.

4h 32 min 28 km Alunperin piirretty kisan matkallisen puolivälin merkkipyykki, eli n. 30 min ollaan tavoitetta perässä, koska ensimmäisen puolikkaan metsäpätkät verottivat vauhtia. Tästä eteenpäin pelkkää tiejuoksua luvassa. Petri suunnistaa ja Niilo koittaa roikkua. Äsken juostiin hetken aikaa 6,5 min/km, joka tuli Petrillä helposti, mutta Niilolla todella nihkeästi.

4h 38 min Nyt on kriittistä, Niilo ilmoittaa että on pakko vaihtaa juoksu kokonaan "erävaelluskävelyyn" eli todella ripeään kävelyyn, jotta lopussa voi yrittää vielä juosta. Jalkoja olisi saatava auki. Kävelyvauhti on melko kova - 8,5-9,5 min/km. 

4h 45 min 7G leimaus. Aika hiljaista alkaa olla, Petri koittaa pitää vauhtia kävellen ja Niilo tulee pikkuisen jojossa perässä koko ajan. Jalat ei aukea, vaikka juoksuaskeleita ei enää oteta.

5h 4 min 32 km tultuna, ensimmäisen 3 pisteen rasti haettuna, ollaan tarkoituksella jätetty kaikki aiemmat 3 pisteen rastit hakematta, koska niistä on aina tullut suhteessa liian vähän pisteitä per käytetty lisämatka. Niilo laskee aikaa maaliin ja puhuu että viimeinen tunti juostaan, siihen asti on tultava kävellen. Niilo tuskailee, kuinka on ikävä olla se, jota odotellaan. Totean, että niitä kisoja tulee väkisinkin aina välillä ja muistelen vuoden 2012 Spring Adventurea Joken parina. Mieli kirkastuu hetkeksi.

5h 20 min 5S reittisuunnitelman mukaan napattuna. Rastilla nähdään Jumiklossi X, joilla taitaa olla hieman viileä ja tekemisestä näyttää enin kiire olevan pois. Päätämme tehdä reittisuunnitelmaan muutoksen ja poiketa Shellillä täyttämässä juomaa ensimmäisen kerran, koska molemmilla on enää pari desiä jäljellä.

5 h 34 min Juomatäydennys ja molemmille purkki Red Bullia naamaan ja tamppaus jatkukoon. Niilo puhuu omille jaloilleen tsemppaavasti :) 10 minuuttia aiheutti juomatankkaus pienen lisämatkan johdosta. Petri suunnittelee koko ajan, miten tehdä maksimaalisen hyvä cut-off, koska alunperin suunniteltua reittiä ei ehdi kiertämään. Lenkki 5E/9O/9P/5C/9N jää väliin ja suunnitelmissa on alkuperäisen suunnitelman mukaan vielä 3B ja 7E, sitten vaihtoehtoisesti 9R/5J/7B tai 3E/9N/9R. 

5h 52 min 9S kiinni. Suuntana 3B. Niilon eteneminen on verkkaista ja kävelyvauhti on tippuu rastin ottamisen jälkeen 10 min/km luokkaan. Jalkojen jumiutumisesta johtuen ankkakävely alkaa vaivata nilkkaa, joka alkaa kipeytyä. Niilo laskee puolituntisina etappeina aikaa maaliin.

6h 17 min 3B kiinni. On kyllä tuskaisen näköistä klinkkaamista Niilolla. Nilkka on jo pahasti kipeä.

6h 26 min 7E kiinni. Nyt ei voida enää haaveilla mistään lisälenkeistä Kaukajärven rannalla juoksemalla vaan pitää keskittyä pääsemään maaliin. Juttua ei oikein kummaltakaan irtoa. Sykkeet luokkaa 125 rennosti kävellessä. Vauhti on siinä 11 min/km selvitymistä. 

6h 58 min 9R kiinni ja suorinta tietä 7F:n kautta maaliin. Etsin Niilolle kepin, jotta kävely helpottuisi. Ei helpotu. Niilo pohtii miksi näihin kisoihin pitää aina lähteä. 

7h 23 min 7F leimattuna. Maaliin ehditään, mutta vauhti on luokkaa 12 min/km asvaltilla, Petrin sykkeet alle 120, joten loppukiristä ei voida puhua. Niilon mieliala hieman paranee kun maali lähestyy. Aika tuskaiset on viimeiset 3 h olleet jalkojen kanssa.

7 h 45 min MAALISSA! Fiilis ei ole aivan sitä parasta, mitä pitkien kisojen jälkeen yleensä, mutta kyllä se siitä varmasti paranemaan lähtee.



Näin reilu vuorokausi kisan jälkeen pitää todeta, että hampaankoloon jäi paljon! Olimme tuloksissa 13/53 ja kisa oli älyttömän kaksijakoinen, olimme vielä 4 h kohdalla (103 pistettä) karkeasti arvioiden sijalla 3-4 ja reittisuunnitelman mukaisella lopulla olisimme olleet sijalla 3. En ole varma, olisiko oma kuntoni riittänyt aivan koko loppumatkan juoksemiseen, mutta varaa jäi kyllä todella paljon kiristämiseen. Niilo on kuitenkin normaalioloissa minua selkeästi kovempi juoksija, joten potentiaalia on! Ensimmäisten 4h aikana keräsimme 103 pistettä ja toisen aikana 53 pistettä. Samoin ensimmäisen 4 h aikana juoksimme 85 % matkasta 25 km, jonka aikana oli runsaasti metsäosuuksia, kun taas jälkimmäisen puolikkaan aikana matkaa tuli 21,8 km, josta 90% kävellen. Eli lopun selkeillä tieosuuksilla olisi voinut kiristää.






torstai 6. marraskuuta 2014

Raulin Riimit - partiotaitojen SM syyskisat.

Ja jälleen tarinaa jaettavaksi!

Heti alkuun täytyy todeta, että teksti on aiempiin kisakertomuksiin verrattuna kevyesti enemmän kantaaottava myös järjestelyjen osalta. Toivottavasti mahdollisimman moni tulevia kisoja järjestäjä jaksaa lukea tämän läpi ja miettiä muutamia tärkeitä pointteja läpi.

Meillä tiimi siis Petri, Taneli ja Paavo. Leon Lenkeiltä on tällä kolmikolla yhteiskokemusta takana parin vuoden ajalta ja aina on yllättävän hyvin yhteispeli toiminut. Siinä mielessähän meillä on harvinaisen hyvä tilanne tällä hetkellä, että "ringissä" on tällä hetkellä 5-7 miestä, joista käytännössä aina saadaan vähintään yksi tiimi kisaamaan. Ja kaikilla kokoonpanoilla menestyminen on mahdollista.
  



Kisan teema oli tällä kertaa Badding, olivathan kisat Salossa. Tehtäväluettelo oli ensimmäinen suuri kritisoinnin kohteeni ja samaa vikaa on ollut mielestäni jo muutaman vuoden ajan lähestulkoon kaikissa PT-kisoissa. PT-kisojen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin olla myös koulutuksellinen ja tehtäväluettelon tulisi vinkeillä suunnata harjoittelua oikeisiin asioihin. Viime aikoina tehtäväluettelot on kuitenkin rakennettu siten, ettei niistä saa valmistautumiseen mitään vinkkejä. Miksi tehtäväluettelo sitten julkaistaan, jos sen tarkoituksena ei ole edesauttaa harjoittelua kisoihin? Tällä kertaa tehtäväluettelo oli tehty Baddingin kappaleiden mukaan - hieno ajatus, muttei siitä kyllä mitään oikeasti valmistautumista auttavaa saanut irti.

Kisa lähti käyntiin ehkä kisan parhaalla tehtävällä: kitaralla. Saimme homman heti hyvin liikkeelle ja kitarasta tuli varmasti yksi siisteimpiä kätevyyksiämme koskaan. Pisteissä taisimme olla 3. parhaita (7,5/9.). 

Peruskaaos lähtötehtävän aikana. (c) Laura Korppinen


Meidän versio kitarasta. (c) Laura Korppinen

Lähtökätevyyden jälkeen alkoikin sitten käytännössä koko lauantain kestänyt jonottaminen. Taisimme jonottaa joka ikiselle rastille, yhteensä luokkaa 2,5 h päivän mittaan. Ja tehtävät eivät todellakaan olleet semmoisia, että jonotus olisi ollut pakollista. Suorituspaikkoja ja ilmoittautumispisteitä oli vain liian vähän. Tämän vuoksi kisoissa on suunnistustehtävä yleensä heti alkuun, jotta eroja saadaan aikaiseksi. 

Muutamia tehtäväpoimintoja:
- Laulu suomalaisesta maalaiskunnasta => n. 50 kysymystä Salosta, olimme valmistautuneet maakuntalauluihin. Veikkaamiseksi meni.
- Nyt kaikki rokkaamaan => mitähän tähän olisi pitänyt valmistautua? Baddingin laulujen nimiä. Veikkaamiseksi meni ja ärsytti. Haluaisin tämän tehtävän osalta kysyä, mitä järjestäjä tällä tehtävällä oikein haki? Koska nyt tehtävä oli kaikilta tiimeiltä 90% lottoamista. 
-  Koetetaan uudestaan => hauska partion yhteistoimintaa mittaava tehtävä, jossa aika oli liian lyhyt (oli lyhennetty jonojen muodostumisen vuoksi). Aivan älytön 45 minuutin jonotus ennen tehtävää vei mielenkiinnon aivan täysin.

(c) Laura Korppinen


- Valot => laivojen valojen tunnistusta. Maakravut olisivat toivoneet kyllä selkeämpää vihjettä, jotta näitä voisi opetella. Älytön etu meripartiolaisille, joilla nämä kuulunevat perustietoon? Ähtärissä ei paljon näitä ole tarvinnut osata, mutta ne voisi opetella jos niihin viitattaisiin! Opettelimme tähän kuitenkin merimerkkien valoja, sekä otsalampun valmistuksen.

- Suon kulkija => vilttipaarien tekeminen (ei arvosteltu), ja sen jälkeen 50 metrin metsäjuoksu mies kannossa. Mikä idea? Kuka oikeasti mittaa aikaa jos miestä pitää kantaa paareilla? Aivopieru tehtävänä. 

Yörastille tullessa oli fiilis melko jännä. Suunnistuksia odotettiin jo kovasti, olihan päivä mennyt pikkutehtäviä tehdessä ja jonottaessa. Yllätys oli kova, kun yösuunnistusta ei ollutkaan luvassa! Lisäksi yörastin tehtävien valinta oli täyttä lottoamista, koska lähes kaikilla tehtävillä oli palautusaika, eikä (kuten normaalisti) palautus vasta yörastilta lähdettäessä. Kämmäsin itse tässä taktikoinnin, koska otin ensiksi virkkaustehtävän (ilman aikarajaa), sen jälkeen ruokatehtävän (silakkakukko, palautus 5 h päästä) ja oletin viimeisten kahden tehtävän olevan perinteiseen tapaan aamun palautuksella. Eipäs ollutkaan, vaan veneen pienoismallin rakentamiseen oli aikaa 2h ja morsettimeen muistaakseni 1,5h. Auts. Muiden tiimien hinkatessa yhtä tehtävää kolmeen pekkaan kerrallaan, jouduimme me hosumaan yksi kutakin tehtävää (Taneli vene, Petri morsetin, Paavo ruoka/virkkaus). 

Mokasin itse piirilevyyn juotettavan morsettimen valmistuksen (ei vain osaaminen riittänyt), kasasimme hätäisesti veneen aikalailla hutaisemalla ajan loppuessa ja mieliala oli kyllä jälleen kerran tässä vaiheessa kisaa aika alamaissa. 2/4 yötehtävää oli mennyt omasta mielestä täysin vihkoon. Kukosta tuli kuitenkin hyvä ja virkkaus eteni kohtalaisesti. 

Pisteitä katsottaessa kisan jälkeen oli ihmetys suuri: morsettimessa jäimme vain 1-2 pistettä, vene oli 3. paras (7/8.p.) ja kukosta parhaat pisteet (7,6/8). Kun taas virkkaus (jota tehtiin paavon kanssa varmaan 6 tuntia putkeen ja mittanauhalla varmistettiin oikea koko) tuotti meille 3 pistettä pataan. Hämmentävää. 

Yörastin ärsyttävin elementti oli taas tehtävien vähäisyys. 2/3 miehestä sai nukuttua käytännössä 3-5 h yöunet, koska tehtäviä ei ollut. Jos tämmöinen ratkaisu on tietoinen, voisi siitä mainita kisaohjeessa, jolloin kilpailijat voisivat ottaa makuupussit mukaan. Niitähän ei kannata turhaan kuskata mukana, jos tehtäviä tehdään koko yö (kuten kuuluisi!).

Kisan ainut suunnistustehtävä (5 pistettä!) oli heti aamun ensimmäisenä. Tehtävässä oli kokonaista 6 vai 7 rastia ja hajaantua sai, joten olihan siinä 2 rastia haettavaksi per mies. Paikkakunnalla on 2 suunnistusseuraa (Perttelin Peikot ja Angelniemen ankkuri), joten eikö kisaan olisi oikeasti saatu hieman vaativampia suunnistustehtäviä. 

Kaiken lisäksi tehtävä oli kisahistoriani hämmentävin farssi. Tehtäväkäskyssä sanottiin, että varusteet tulee kantaa mukanaan. Reilun 30 kisan kokemuksella koskaan aiemmin paikasta A paikkaan B olevassa suunnistustehtävässä ei ole tarvinnut pakollisesti kantaa kamoja koko ajan mukana, vaan repun saa jättää oman maun mukaan, kunhan se on mukana maalissa. Tehtävässä ei varmasti yksikään 10 kärjen tiimeistä juossut rataa kokonaisuudessaan repun kanssa (ehkä joku on saattanut olla poikkeus, mutta kuitenkin), mutta 3-5 tiimille oli annettu hylsyt ko. tehtävästä. Nämä tiimit (me mukaanlukien) oli satuttu randomilla bongaamaan tehtävän aikana jostain ilman reppua. Jos tehtävässä on tarkoitus testata tehtäväkäskyn lukemista näin poikkeavalla tavalla, tulisi seurannan olla sitten järjestelmällistä esim. jollain rastilla. Nyt tehtävä olisi käytännössä pitänyt hylätä kokonaan, koska lähes kaikki vanhasta tottumuksesta olisivat saaneet hylsyn paremmalla valvonnalla. Hmph. 

Seuraava hämmennys tuli Apina ja Gorilla - rastilla (mahtava luonnontuntemustehtävä valmistautua?! Emme lähteneet opettelemaan lähisukulaisiemme ominaisuuksia, onneksi ennen kisaa.). 

(c) Laura Korppinen


Purkkeihin, joissa oli eri nisäkkäiden karvoja, ei saanut koskea. Paavo ei kuitenkaan sitä kuullut ja vahingossa ehti yhtä purkkia kääntää paikallaan 90 astetta, ennen kuin ehdin häntä kieltää siitä rastihenkilön kuullen. ("paavo ei saa koskea"). Emme saaneet tuosta varmasti mitään hyötyä, eikä siitä koitunut muille tiimeille varmasti haittaa! Rastimies ei edes huomannut virhettä ilman mainintaani. Kisan jälkeen meille oli tästäkin annettu hylsy. 

(c) Laura Korppinen

(c) Laura Korppinen


Pari viimeistä tehtävää meni ihan OK ja maaliin tullessa emme odottaneet mitään mullistavaa tulosta, mutta huomasimmekin olevamme aika lähellä mitalia siinä sijoilla 3-5. Emme jaksaneet kuitenkaan jäädä odottelemaan tuloksia / tekemään tarkistuspyyntöjä vaan lähdimme sijalla 4. kotia kohti, kun vielä n. 5 tehtävää oli arvostelematta ja olimme lähellä mitaleille nousua. Yllätys olikin lopputulosten julkaisun jälkeen järjetön kun tipuimme sijalle 8. saatuamme karvatehtävän hylsyn ja suunnistuksemme pisteet oli nollattu. 

Molemmat hylsymme olivat mielestäni semmoisia, että tarkistuspyynnöllä ja tuomarineuvoston kokoustamisella ne olisi saatu kääntymään hyväksytyiksi. 

PT-kisojen ongelma on tällä hetkellä se, että tarkistuspyyntöjä tekemällä näitä tämmöisiä kummallisuuksia saadaan oikaistua. Se taas vaatii sitä, että paikan päällä pitäisi kykkiä 6 h ylimääräistä maaliintulon jälkeen. Olin nytkin jo ehtinyt ajaa Ähtäriin, ennen kuin lopputulokset tuli julki. 

Pikkuhiljaa vaikuttaa siltä, että mitalisijoille pääsyyn vaaditaan paljon ylimääräistä aikaa istua tekemässä tarkistuspyyntöjä virheellisistä/kyseenalaisista arvosteluista.

Ei siinä, nämäkin virheet olivat semmoisia, joita voidaan korjata rastihenkilöiden kisakokemuksella. Jos sitä ei ole, tulee kisoista helposti kökköjä. 

Alan henkilökohtaisesti olla sitä mieltä, että Leon Lenkille pitäisi antaa SM-arvo ja muuttaa kokemattomien kisajärjestäjien SM-kisat kansallisiksi kisoiksi. LLHK on joka vuosi SM-kisoja paremmin tehty, koska kisaperinnettä löytyy. SM-kisoissa poikkeuksia on ollut (Nyota Ya Africa, Via Custus olivat esimerkiksi todella hyviä kisoja), mutta viime aikoina olen moneen kyllä pettynyt (uusi maailma, plask, partio.nyt ja toisaalta polarpop). Jenkkilä menee varmasti siihen kehnoimpaan osaan kisoja ja itse järjestelyissä mukana olleena voin kyllä todeta sen. 

Kohti tulevia kisoja! Odotukset talvikisojen suhteen ovat kyllä hyvät ja teema vaikuttaa mielenkiintoiselta (kalevala!).














sunnuntai 28. syyskuuta 2014

12th MuddyX - 4h MTB-rogaining, Oulu

Tämmöistä tällä kertaa!

Alunperin tällä kohtaa kalenterissa oli Jämin minirogaining, joka vaihtui aika nopeaan Oulun keikkaan kun MuddyX-päivä varmistui. Siinä mielessä tämä on melkoisen hämmentävää, etten koko 4 vuoden Oulussa asumisen aikana saanut ko. kisaa mahtumaan ohjelmaan (aina jokin toinen kisa päällekkäin) ja nyt Oulusta lähdön jälkeen täällä kuitenkin ollaan. Sinällään luvassa oli siis tuttuja maisemia ja paikallistuntemusta tuli kyllä käytettyä hyväkseen. Tosin näin oli varmaan 95% muillakin, joten yhtään en varmaan siitä hyötynyt. 

Tällä kertaa luvassa oli 4h Hietasaaresta käsin seikkailua ympäri Oulua. Olin päätellyt reitin suunnan aika hyvin (aiemmissa ei tuota seutua ole kauheasti vielä hyödynnetty). Lähtö oli 17.00, joten viimeiset 2 tuntia oli luvassa pimeässä painamista, mikä aiheuttaa aina omat haasteensa. Mukana oli MTB-sarjassa n. 30 henkeä ja loput 5 sitten matkasivat tossulla. Oma tavoite oli olla ensikertalaisena puolenvälin paremmalla puolella, olihan kesän aikana pyörällä eteneminen tuntunut kehittyneen aika mukavasti.

Reitin suunnittelun pitäisi olla rogainingin suola, mutta nyt annetussa n. 20 minuutin puitteissa ei paljon ehtinyt kuin piirtää rastivälit, mutta mitään matkan mittauksia ja pistesaldoja ei ehtinyt laskemaan. Omasta mielestä fiksu reitti kuitenkin löytyi ja matkaan.

Lähtölaukauksen pamahtaessa oma reittisuunnitelmani oli vetää ensin Hietasaaressa olevat kohtuullisen isoilla pisteillä olevat rastit, jotta ne varmasti tulee haettua (lopussa on aina kiire). Lisäksi pisteet näyttivät kohtuu pahoilta (etenkin 72), joka olisi voinut pimeällä olla melko infernaalinen. 



Piti käydä alkuun varmistamassa, pääsisikö 72:lle etelän kautta polkua pitkin pyörällä ja sitten uiden rastille. Sillan jälkeen oli aidat vastassa ja eikun takaisin. Matka 72:lle oli perinteistä Seppoa, merivesi oli kuulemma metrin korkeammalla kuin rastia viedessä, joten puoleen sääreen asti oli vettä varmaan 400 metrin matkalta. Oli muuten varpaat jäässä! 

53, 63 ja 92 suunnitelman mukaan suoraan rastille, jonka jälkeen taisin olla ainut joka lähti suoraan Bonusrasti 3:lle (3 bonusrastia, joilla yhdellä oli "savuava ase", piti selvittää millä). Noh, osuin suoraan ensimmäisellä vedolla oikein, mutta pientä lisälenkkiä se aiheutti. Hietasaaressa sykkeet oli käytännössä koko ajan 165-175, joten aika rapsakkaa tahtia sitä tuli kuitenkin vedettyä.


Olin tässä vaiheessa n. 3-4 minuuttia Ojalaa perässä ja aikalailla saman verran Keskinarkauksen Jussiin oli eroa (joka lähti kiertämään reittiä toisinpäin). OYSilta 81 rasti kiinni ja matka jatkuu. Tuuli oli välillä jotain aivan järjetöntä! 

Seuraavalla pätkällä teinkin sitten jälkikäteen katsottuna pahimman virheeni. 



Hain itse rastit 91-43-51-41-31-71, kuin Ojala oli napsinut 41-31-51-91-43-71. 71:lle tullessa oli minulla kilometrejä takana jo 28,2 kun Ojala oli tullut samat rastit 23,7 kilometrin tuuppauksella. Varsinaisesti koukkua ei tullut, mutta järjestyshän on ihan idioottimainen näin jälkikäteen katsottuna. Suunnistus toimi koko ajan aika mainiosti ja siinä ei eroja syntynyt. Edettiin Ilmosen Markuksen kanssa pitkään siten, että Markus pyöräili kovempaa ja minä napsin aina edelle kun Markus pummasi rasteja tai sekosi reitillä. 

Jalka tuntui vielä hyvältä tuossa 1h 45min jälkeen. Sykkeet edelleen koko ajan luokkaa 160+, mutta niin se pitää ollakkin. 


Rastin 33 jälkeen totesin, ettei maksa vaivaa lähteä seikkailemaan 2 pisteen rastille tässä vaiheessa kisaa ja ajelin siitä kylmästi ohi, nappasin 61 ja jatkoin matkaa suunnitelman mukaan kohti 52:sta. Ennen 52:sta tuli pimeä. 32 oli alunperinkin tarkoitus jättää väliin, mutta ajatuksena oli hakea 73 52:n jälkeen. Jalka alkoi jo painamaan jonkin verran tuossa ennen 52:sta ja tankkasinkin Gainomaxin ja geeliä 2h 30 min kohdalla. 

52:lle tulikin sitten kisan isoin pummi, otin väärän ojan (penkkatie jatkui pitemmälle, mitä kartassa) ja tulin hieman liikaa vasemmalle ja olipahan ryteikkö vastassa! Siihen semmoinen 5 minuutin edestaas sinkoilu. Tässä kohtaa kypäräkameran video on kyllä mukavaa katsottavaa.


Lähdin vielä 52:lta alkuperäisen suunnitelman mukaan ajatuksena hakea pistona 73, mutta jo ennen pikitietä täytyi todeta, ettei kello anna siihen mitään mahdollisuuksia ja eikun täysillä kohti 62:sta. Tässä kohtaa olisi voinut olla jo ikävä suunnistaa pimeällä, jollen olisi muistanut yöcupin suunnistuksista parin vuoden takaa ko. maastoja. Reitillä oli pari "rokuapolkua", jossa rengas upotti koko matkalla sen 10-20 cm ja ajo meni aivan mönkimiseksi, hyvä jos eteenpäin pääsi. Ja reisi oli kyllä aika lopussa jo. 62 oli hiekkakuoppa alueella, jossa oli 500*500 metrin alue pelkkää avointa hiekkakuoppaa/maakasoja. Meinasi kyllä usko loppua, mutta tuurilla rasti löytyi ja kohti 82:sta. Sekin vielä napsahti kohdilleen, harmi vaan etten bongannut uutta pururataa ennen Hiukkavaaraa, sillä olisi voinut minuutin voittaa ajassa. 


Olin laskenut lähtiessä, että 82 menee aikaa maaliin (12 km) semmoiset 30 minuuttia. Rastilla leimauksen jälkeen oli kellossa 3:29:30, joten kiire tulee! Loppu olikin sitten aika taistelua. 30 minuutin kiri asvaltilla kohti maalia. Reisi oli jo sen verran väsynyt, että myöhästyin vajaat 2 minuuttia 4h määräajasta ja sain 2 miinuspistettä, mutta ai että oli hieno fiilis! Lopussakin oli vielä useampia reitinvalintoja, joista itse tein ehkä hivenen pitemmän, mutta toisaalta todella selkeän tuuppausvalinnan.


Käytännössä tein omaan taito- ja kuntotasooni nähden lähes maksimisuorituksen. Tuskin olisin paremmalla järjestyksellä aiemmin saanut yhtään rastia enempää haettua ja ajan suhteen meni kyllä periaatteessa aivan nappiin arviot! 

Sijoitus kisassa oli lopulta 3. johon täytyy olla kyllä todella tyytyväinen! Kuitenkin lopulta ensimmäinen rogaining, missä olen mukana ja heti nappisuoritus. Kärkikaksikon (Ojala, Keskinarkaus) vauhti on kuitenkin (vielä) sen verran kovempaa, ettei siihen olisi mitenkään pystynyt. Itsellä tuli matkaa 68 km ja pisteitä kaiketi 105/121 (kärjellä 69-71km/113 pistettä). Äkkiseltään katsottuna Jussin reitti näyttää fiksummalta, ja tuolla reitillä olisin ehkä itsekin muutaman pisteen enemmän saattanut napsia. 

Kaikki reitit näkyvillä www.gpsseuranta.net ja kisavideo tulee jossain vaiheessa! Harmi, että kypäräkamera alkoi toimia vasta pimeän tullen, jolloin siitä nyt ei kauheasti saa kuin fiilistä :) 

Petri 


maanantai 25. elokuuta 2014

Veikot AM-partiosuunnistuksissa!

Tämmöistäkin tuli Veikkojen porukalla käytyä nykäisemässä. Partiosuunnistusta on tullut noissa partiotaitokilpailuissa vedettyä 1-3 kertaa vuodessa, mutta koskaan emme ole porukalla olleet ns. virallisissa partiosuunnistuskisoissa (jotka suunnistusseura on järjestänyt). Nyt päätimme treenimielessä lähteä tiimillä Petri, Paavo ja Taneli ko. kisaa koittamaan. Aika nopeasti myös selvisi, ettei Tanelin jalasta ole kisaan juoksemaan, joten onneksi tiimi saatiin kasaan ainoastaan soittamalla yhtä sukupolvea vanhemmalle Autiolle ja Make oli mukana! 

Lyhyesti kommentoituna teimme myös vuoden suurimman pummin lauantaina. Ajoimme Ähtäristä Vaasaan ja kisainto oli kova, mutta ihmettelimme kun kisakeskuksen ohjeita ei alkanut löytyä millään. Jatkoimme hetken vielä eteenpäin ja Paavo sitten tokaisi, että: "kai se kisa nyt tänään on" ja vastasin siihen kuskin paikalta "joo kyllä se 24. päivä lauantaina oli!". Kyllä muuten hymy hyytyi kun tajusin, että 24. päivä on sunnuntai! Eli n. 350 km "turhaa" autolla ajamista oli tullut tempaistua ja eikun kohti kotia. Illalla hyvä MTB-lenkki Paavon kanssa ja sunnuntaina uudestaan. Että näin. 

Sunnuntaina kisaamaan uudella innolla. Lähdimme tottakai H21A-pääsarjaan koittamaan miten jako onnistuu! Viivalla kanssamme olikin melko kovan näköisiä suunnistajia ja fiilis allekirjoittaneella oli semmoinen, että joskohan nyt ei viimeiseksi jäisi! Kuitenkin meillä tiimissä ainoastaan yksi "oikea" suunnistaja ja Paavokin etuliitteellä ex, allekirjoittaneen ja Maken ollessa lähinnä harrastematkaajia. 




Jakotilanne on aina hektinen, lähtömerkin kajahdettua säntäsimme n. 400 metriä tietä letkassa K-pisteelle, jossa rastien jako tapahtui. Löysimme aika hyvällä rutiinilla aluksi haastavalta näyttäneeltä kartalta kolmelle miehelle radat. Tarkoituksena oli laittaa Paavolle haastavimpia pisteitä yhdistettynä allekirjoittanutta pitempään matkaan ja Makelle vastaavasti minun rataa vastaava reitti. Noh, kartta antoi mahdollisuuden minun ja Paavon reitteihin, mutta Make sai todellisen juoksuradan, jossa tietä paukuteltiin lähes 6km ja n. 4km muu osuus oli sekin pitkälti polkuja pitkin. 

Toteutushan oli päivän juoksuihin nähden aivan loistava, allekirjoittaneen tullessa ensimmäisenä kokoomarastille, n. 1-2 minuuttia ennen Paavoa ja n. 5-6 minuuttia ennen Makea. Juoksimme hyvän kirin saattelemana maaliin ja saimme kuulla kuulutuksesta "kolmantena pääsarjassa maaliin Ähtärin Urheilijat" joka kyllä aiheutti melkoiset tuuletukset! Kunnes kuulimme, että meillä oli 1 rasti käymättä. Joka itse asiassa oli käytynä, mutta Paavo oli unohtanut lähdön tuoksinassa nollata EMIT:insä ja edellisen kisan ollessa Mesikämmen Challenge yli 40 leiman kanssa, oli kortin muisti täynnä ja yhtä leimaa ei saatu noukittua sieltä ulos. Tuloksena siis hylsy ja hyvä harjoitus! 

Jälkikäteen matkoja katsoessa täytyy todeta, että Make teki omalle "radalleen" (7 rastia/10 km) aivan huikean onnistumisen ja juoksun, Paavo veti omalla tasollaan yhden huonon reitinvalinnan/pummin myötä (14 rastia / 7 km) ja allekirjoittanut alisuoritti kyllä vahvasti, pummia tuli lähes 15 minuuttia (13 rastia / vajaat 6 km). Onneksi hieman kehno suunnittelu tässä mielessä antoi mahdollisuuden omiin pummeihini. Jälkikäteen yksi rasti olisi Paavolta pitänyt siirtää allekirjoittaneelle. Erittäin hyvä treeni syksyn partiotaitojen SM-kisoja ajatellen. Kyllä tällaisellakin suorituksella pitäisi eroa saada muihin!

Petri








tiistai 19. elokuuta 2014

Mesikämmen Challenge 2014! - kisamestarin mietteitä.

Puh!

Nyt alkaa olla homma paketissa ja rastit pois maastosta, joten pystyy pikkuhiljaa niputtamaan kisaa tässä jo pakettiin näin järjestäjän näkökulmasta. Ehkä tästä on myös hyötyä tuleviin kisoihin valmistautuessa? Kisan järjestämispäätös syntyi 2013 heinäkuussa Rokua Geopark Challengen jälkeen Ähtärissä kisakavereiden kanssa lenkkeillessä. Tarkoitus oli järjestää Ähtärissä meidän omalle porukalle treenikisa, josta lopulta muodostui koekisa tälle nykyiselle Mesikämmen Challengelle. Joskaan koekisasta ei jäänyt kuin 1 rastipiste ja riveringin alue tämän vuotiseen kisaan! 

Ajatuksena oli järjestää pidemmän sarjan osalta mahdollisimman kova kilpailu ns. sprinttikisaksi ja siihen kylkeen aloittelijoille sopiva, rennompi sarja. Tämä tarkoitti runsaasti kastumista, uintia, single-trackia, haastavia ja hienoja rastipisteitä ja karttakikkailua. Ähtärin maastot antavat hienot puitteet rakentaa kisaa, vaikka korkeita paikkoja ja suuria kallioita/rakennuksia ei löydykkään. Oma tuntemukseni paikallisista maastoista yhdistettynä erilaisiin kilpailumuotoihin (seikkailu/suunnistus/partiotaitokisojen kikkailusuunnistukset) antoi hyvät pohjat reittisuunnittelulle ja tieto siitä, millainen on ns. hyvä rata oli mielestäni hyvä! Jokaisella rastilla oli selkeä tarkoitus: hieno rastipiste tai reitin ohjaaminen hienompiin maastoihin.

Reitin osalta päädyimme järjestäjän kannalta simppeliin viuhkareittiin, jossa osuuksien välillä voidaan käydä vaihtopaikalla. 

Kisan alku:
- Halusin alkuun n. 20 minuutin pakkaa sekoittavan prologin, jossa olisi mukavia rastipisteitä ja jotain karttakikkailua. Heti prologin jälkeen siirryttäisiin flowparkiin (http://www.flowpark.fi/ahtarizoo/), joten eroja olisi hyvä saada sopivasti jo heti alkuun.

7h sarjan osalta tämä tarkoitti kolmea karttaa, joista sprinttisuunnistuskartalla oli 3 rastia (ja kartta oli peilikuva), pullautuskartalla 3 rastia ja ilmakuvalla 2 rastia. Nämä sai hakea vapaassa järjestyksessä limittäinkin. 4h sarjan osalta rasteja oli yhteensä 6 ja sprinttikartta oli oikein päin.



Prologi toimi mielestäni erittäin hyvin, rastipisteet oli mukavia, maasto oli sopivan vaihtelevaa ja pakka saatiin hajalle hienosti ennen siirtymistä flowparkiin, joka mielestäni toimii tällaisessa kisassa aivan järjettömän hyvin! Suosittelen kaikille! 

Prologin jälkeen 7h juoksi melonnalle ja 4h lähti pyöräosuudelle. Tällä ratkaisulla kanootit saatiin hyödynnettyä molemmilla sarjoilla ja pyöräosuuden alussa olleille Questeille ei tullut ruuhkaa. 

Käydäänpä loppukisa läpi sarjoittain, ensin Raju 7h: 

Melonta 7h sarjalla oli yhdistelmä jokea, joessa raahaamista (vain 50 metriä suuntaansa), järveä ja salmessa mutkittelua. Seuraava rasti oli saaren itäpuolella ja ainakin Hiiltomiehet näyttivät sitä hieman hakeneen. Yksi maukas reitinvalintakin saatiin melontaan ympättyä (CP2 ja CP3 välille) kannaksen läpi menevää ojaa pitkin, jonka yhtä lukuun ottamatta taisivat GPS-seurannan mukaan löytää. Kovien multisport-tiimien melontakokemus paistoi tässä osuudella selkeästi ja Hiiltomiehet, sekä WRC2015.rogaining.fi paukuttivat keskimäärin 6 minuuttia eroa takana tuleviin!  


Ojan kautta oikaisu!

Kuten jo fiksuimmat tajusivat, kartalla olevalla suttauksella on jokin merkitys kisassa. -- Ja se selvisi heti seuraavalla osuudella, eli juoksu/uintiosuudella, jossa väleillä CP5-CP6-CP7 oli kartalta poistettu polut ja tiet, joka ainakin näyttäisi toimineen tarkoituksensa mukaisesti, eli muuten selkeästä maastosta oli saatu enintä polkujuoksua pois ja ainakin HePa taisi pientä virhettäkin tehdä. 


Seuraavasta välistä tuli lopulta varsin mielenkiintoinen, jopa oletettua mielenkiintoisempi! Reitillä oli kolme selkeää vaihtoehtoa CP7-CP8 välille, joista ratamestarin valinta oli uida CP7-rastilta takaisin maihin ja juosta selkeitä polkuja ja teitä aina Hotelli Mesikämmenen taakse rantakallioille, josta liplatella patjoilla (joita yllättävän harvalla oli mukana!) CP8 viereiseen niemen kärkeen. Kuitenkin top4-tiimeistä Hiiltomiehet, WRC2015.rogaining.fi ja MyllyTeam paukuttivat ensin läheiselle saarelle, josta edelleen Hankasaareen (iso saari) ja sitten Hankasaarta pitkin rastille. Pullautuskartalla suunnistaneet tosin tietävät, että pienikin vihreä pullautuskartalla hidastaa matkaa merkittävästi ja saaressa sitä oli paljon! Olisiko tässä polkujen ja teiden poistaminen vaikuttanut vielä kärkitiimien reittivalintaan? Tiimi Puskista tulleet ja metsään menneet teki tähän ratamestarin optimireitinvalinnan ja oli mm. kärkeä (Hiiltomiehiä) 10 min nopeampi, PTMM:llä tosin oli patjat mukana! 


Vihreällä piirretty reitti on ns. ratamestarin reitinvalinta ja kisassakin nopein!


Loput kolme rastia juostiin Kierinniemen hienolla luontopolkualueella, jossa CP10 oli mm. taisteluhaudassa ja siitä täysillä vaihtoon! Osuuden kärkiajan teki lopulta Napapiirin Ukot, yhdistelmä uimaria ja ähtäriläissyntyistä suunnistajaa oli nähtävästi toimiva! Toiseksi nopeimpana ravasivat Väsyneet, jotka selkeästi olivat sisuuntuneet ennen melontaa tapahtuneesta virheestään! Osuus oli kisamestarin mielestä erittäin hyvä toteutukseltaan: sekoitus karttakikkailua, tiukkaa suunnistamista, selkeää juoksua ja uinnin/patjojen kanssa taktikointia! 



MTB-osuuden järjestely Ähtärin maastoihin on mielenkiintoinen haaste. Hyvä MTB-osuus seikkailukisassa pitää kuitenkin sisällään reitinvalintaa, tiukkaa singletrack-taiturointia sekoitettuna selkeämpään reisirunttaukseen tiellä. Heti MTB-osuuden alkuun sijoitettiin myös kaksi Quest-kikkailua, joista ensimmäisessä joukkueen tuli jakautua kahdelle eri "linjalle" sillan alle meneville köysille. Toisen köyden päässä oli EMIT-leimaus ja toisessa joukkueen piti tutkia/muistaa kartalle merkitty polkureitti (jonka varrella olivat rastit 13 ja 14). Näin köysikikkailulle saatiin mielekäs tarkoitus ja rasti sai kyllä kehuja runsaasti! 



Quest 3 vastaavasti oli nopea frisbeegolfin heittämistehtävä, jossa heitettiin 10, 7,5 ja 5 metrin viivoilta koriin. Mitä kauempaa heitit, sitä nopeammin pääsit etenemään. Jos 5 metristä ei osunut, jouduit kantamaan tukkia lyhyen reitin.

Rasti 15 oli mukavan pienen lammen rannassa, josta saatiin mainio reitinvalintaväli CP16:sta.  GPS-seurannasta voi tutkia vaihtoehtoja, mutta optimivalinnan tekivät kärjestä Hiiltomiehet, HePa, Väsyneet ja PTMM. Samalla reitille saatiin todella mukava tekninen pyöräpätkä. Seuraavaa CP17 rastia kärjestä yllättävän monet pummasivat hieman ja itse rastin saadakseen joukkueiden piti kahlata pyörien kanssa vajaat 1,5 m syvän puron yli, josta matka jatkui hiekkatietä kohti Quest 4:sta. 

Quest 4 rasti oli merkattu vanhan lentokentän reunalle ja rastipiste itsessään oli haastava. Rastilla olikin kartta, jossa joukkueet ohjattiin 300 metrin päähän tekemään itse tehtävää. Rastilla haettiin viestisuunnistushengessä vanhalta hiekkakuoppa-alueelta rasteja vuorotellen kartan ja asteiden/mittojen perusteella. Partiotaitokisoista tuttu tehtävä toimi myös näissä karkeloissa mainiosti! 



Quest 4 - CP18 väli olikin selkeää hiekkatierunnomista, rastipiste itsessään oli vanhan sorakuopan/lammen harjanteen päällä varsin mukavalla paikalla. CP18-CP19 haastoi kilpailijoiden reisiä oikein tosissaan muutaman melko raskaan nousun osalta. Tähän ei sen ihmeempää reitinvalintaa edes tarvinnut, koska mäet antoivat riittävästi haastetta. CP19:lla oli kartta rastista CP20 (joka ei etukäteen ollut kilpailijoilla tiedossa), joka piti hakea kilpailukartan ulkopuolelta ulkomuistilla tai kopioimalla tärkeimmät maastokohteet omiin karttoihinsa. Itse rastille mentiin mukavia singletrack-polkuja tai pururataa pitkin ja mäkeä riitti taas! 


CP20-21-22-23 oli melko suoraviivaista etenemistä parilla reitinvalinnalla ja CP22 oli sillan alle melko kinkkisesti piilotettu osittain tahattomasti (lippu oli kellahtanut maahan ja mennyt lyttyyn). CP23-TP3 oli reitinvalintaväli, jossa optimikierron tekivät Hiiltomiehet, WRC2015.rogaining.fi ja PTMM, muut tekivät suoran reitinvalinnan linjanaluspolkua pitkin, joka oli melko märkä ja sitä myöten hitaampi. MTB-osuudella erot alkoivat sitten "revetä" kärjen takana. WRC2015.rogaining.fi oli nopein Hiiltomiesten kärsiessä välinerikon, mutta tehden silti eroa Hepa:an. Tällä osuudella ns. omille tiimeille tulikin sitten eroa kärkeen reilummin: MyllyTeam 10 min, Napapiirin Ukot ja PTMM jäivätkin sitten jo tunnin kärjelle. Tiedetään siis missä on treenattavaa! Väsyneet tyrkkäsivät kovaa, tullen ensimmäisen MTB-rastin 15 min virheen jälkeen loppureissun jopa kärkeä kovempaa.

Seuraava osuus oli Niemisjoella tapahtuva rivering, jossa joen molemmin puolin oli rasteja siten, että käytännössä joka toinen oli toisella puolella ja joka toinen toisella. Reitinvalintaa haastavoitti länsipuolella kulkeva retkeilyreitin polku, joka oli nopeaa juosta verrattuna joen itäpuolen pusikkoihin. Lisäksi viimeinen rasti "ojan pää" oli monelle tiimille erittäin haastava johtuen karttaan merkitsemättömästä ojasta. Tällä osuudella MyllyTeam teki pohjat, Hepan ollessa toiseksi nopeimpia ja Hiiltomiehet kolmanneksi nopeimpia kohtuu isosta pummista huolimatta viimeiselle rastille. 

Loppu oli vielä reitinvalinta, jonka selvitti parhaalla jalalla Hiiltomiehet tullen selkeällä 11 min erolla voittoon! Ratamestarin ominaisuudessa pitää myös olla tyytyväinen, koska kärjen välinerikon ja pummien jälkeen jääminen 18 minuuttia tavoiteajasta on mielestäni melko hyvin arvioitu!

Reitti sai kyllä todella yllättävän hyvää palautetta monipuolisuudestaan! Kommentit "paras multisport-kisa vuosiin"; "voittaa kyllä multisport-cupin kisat reitiltään"; "malliesimerkki siitä, että tasaisellekin maalle saa hienon reitin" olivat kyllä maaliintulon jälkeen hienoa kuunneltavaa! Ensi vuonna entistä parempi! ;)

Tulokset siis:
7h
Numero Tiimi Leimojen määrä Kokonaisaika
1 19 Hiiltomiehet 39 07:18:08
2 24 WRC2015.rogaining.fi 39 07:29:03
3 16 HePa 39 07:43:19
4 15 MyllyTeam 39 07:50:48
5 12 Väsyneet 39 08:16:45
6 27 Puskista tulleet ja metsään menneet 39 08:45:18
7 11 Napapiirin Ukot 37 08:20:54
8 23 Suopursut 1 37 08:57:30
9 26 TNT 36 09:21:03
10 13 Viidakko Jormat 34 08:58:17
11 17 Celes Velos 24 09:35:50
12 21 Team Monni 16 05:08:02
kesk* 14 MesiMetsä 39 10:43:24
kesk* 22 JumiKlossiX 38 10:08:36

*Maaliintulon määräaika umpeutui (9h 30min)

Sitten Rento 4h kisa:

Prologin jälkeen siis pyöräily. Tässä haasteena oli rakentaa reitti, joka ei vaadi maastopyörää, mutta on silti mielekäs ja tarjoaa mahdollisia reitinvalintoja. Questeina olivat samat kuin 7h, tosin sillalla kartanluvun sijaan loppu joukkuen hyppäsi sillalta alas! Pyöräilyn kärjestä pääsi lähtemään Lahjattomat reenaa, joka koostui Sivenin sisaruksista (Hanna ja Kalle), joten alun prologin vauhtia ei tarvinne ihmetellä :) Muutenkin myös 4h sarjan kärki oli Rento-sarjan nimestä huolimatta kohtuullisen kovatasoinen! Toisaalta sarjassa oli myös mahtavasti useita ensikertalaisia ja itsensä haastajia!



Riveringin alkuun TP1:lle tultiin edelleen LR:n pitäessä keulapaikkaa, mutta Kalaveden kintas (Pasi Pesola/Kuisma Taipale) ja Suopursut hiillostivat kyllä alun virheiden jälkeen kovaa. Neljäntenä tuli naisten sarjan keulilla Hiihtorinsessat koostuen Aution Tiinasta ja Jasmi Joensuusta, hiljaa ei siis tämänkään sarjan kärjessä painettu! 

Rivering oli muuten sama kuin 7h-sarjalla, mutta eteläisin rasti oli jätetty väliin. 



Riveringissä Kalaveden kintas paukuttikin vakuuttavasti kaikille rastiväleille kovimman ajan ja painoi eroa kiinni 7 minuutilla (18 min vs. 25 min Siveneillä ja Suopursuilla). Tasoeroista kertonee jotain se, että nopeimmilla meni 18 minuuttia ja hitaimmilla yli 50 minuuttia.

Riveringin jälkeen siirryttiin reitinvalintavälin TP1-CP7 kautta vaihtoon, jolla Lahjattomat reenaa putosikin kehnompien pyörien ja hitaamman reitinvalinnan myötä kärjestä kolmanneksi.


Vaihdosta jatkettiin juoksu/uintiosuudelle, joka oli käytännössä lyhennelmä 7h sarjasta toisinpäin kierrettynä. Eli ensin Pilkkasaareen, josta kahden rastin kautta Papinkivelle vaihtoon ja melomaan. Tässä pätkällä LR ja Suopursut vielä kirivät Kalaveden Kintaan eron kiinni ja melontaan lähdettiin tasatilanteesta, kunnes LR kaatoi kanoottinsa :) Huomattavaa on myös, ettei kukaan Rentosarjalaisista bongannut ojan kautta oikaisevaa reitinvalintaa. 



Lopun juoksussa KK ratkaisi voiton itselleen Suopursuista ja LR juoksenteli kolmanneksi jääden melonnassa kuitenkin melko selkeästi. Hiihtorinsessat tulivat maaliin naisten sarjan voittajina neljäntenä oikeastaan koko kisan ajan tasaisesti kärjelle jääneenä.  

Tulokset:

4h
Numero Tiimi Leimojen määrä Kokonaisaika
1 29 Kalaveden kintas 19 03:20:27
2 36 Suopursut 19 03:21:47
3 38 Lahjattomat reenaa 19 03:30:23
4 34 (N) Hiihtorinsessat 19 03:41:50
5 33 Team Mesimäyrät 19 04:10:03
6 39 Trio Ohraset 19 04:44:15
7 32 (N) SE3 19 04:55:33
8 30 (N) HC Lost Talents 19 04:56:13
9 40 (N) SSU-Ladyt 18 04:38:40
10 35 TakTik 18 05:31:25
11 37 Suopursut 10 17 04:33:48
12 41 Team SeMiKaNi 16 05:28:32
13 38 Peränteen Eräjormat 16 05:55:56

Myös Rento-sarja oli varsin onnistunut reitiltään, sopivan haastava/sopivan helppo sarjan luonteeseen verrattuna! Ja palaute oli mahtavaa myös tästä sarjasta.

Ensi vuonna kisan tiedotus entistä aiemmin liikkeelle ja vähintään 50 tiimiä mukaan! Reitille keksitään varmasti yhtä paljon, ellei enemmän haasteita ja hienouksia. 
Ja lopuksi kevennyksenä kisan "parhaita" pummeja kootusti GPS-seurannasta! Ottakaa huumorilla, näistä sitä aina opitaan ja tämän takia GPS-seuranta on huikea :)

Nuoret pojat teki kisan isoimman pummin, n. 40 minuuttia!

Väsyneet menivät karttamuutosten kanssa sekaisin, tässä 15 min virhe!

Vanhalla lentokentällä oleva piste oli monille vaikea!

Väsymystä ilmassa? n. 13 min

Kisan viimeisen CP:n virheitä kärjellä ja sen takana!